Intialainen bataattimuhennos

Tänään olisi tarjolla mausteista (muttei tulista) ruokaa pimenevään syysiltaan. Idean sain Tomi Björckiltä kun satuin katsomaan Tomin keittiö-jaksoa, jossa hän teki intialaista ruokaa. Vaihdoin Tomin käyttämän kurpitsan bataattiin enkä ruokaa tehdessäni enää muistanut tarkalleen Tomin reseptiä, mutta perusidea tuli tosiaan häneltä. Credit where credit's due! Kutsun tänään ruokaani intialaiseksi bataattimuhennokseksi, vaikkei muhennos sanana kuulosta mielestäni erityisen herkulliselta.. Mutta ruoka on (herkullista), lupaan sen!


Intialainen bataattimuhennos, kahdelle:

Kuori ja pilko yksi iso sipuli. Kuori ja pilko 1 iso porkkana suht pieniksi paloiksi. Kuori ja pilko vielä noin 150 g bataattia suht pieniksi paloiksi. Heitä kattilaan reilu (nyt tarkoitan todellakin reilua) pala voita ja annan sulaa. Kun voi vaahtoaa, lisää sipulipalat. Paista sipuleita ruskistamatta niitä. Lisää porkkana- ja bataattipalat ja kuullota niitä sipulin ja voin kanssa. Lisää parin minuutin päästä vihannesliemikuutio, kanelitanko ja tähtianis. Lisää vettä maltillisesti, niin että vihannekset juuri ja juuri peittyvät. Anna porista keskilämmöllä sekoittaen aina välillä. Kun porkkanat ja bataatit ovat kypsiä (pehmeitä), lisää vielä pieni nokare voita ja tarkista suolan ja pippurin tarve. Ota kanelitanko ja tähtianis pois ja tarjoa paistetun halloumin ja leivän kanssa. Hyvää vegeruokailua!

Risottopallot

Kiitos Jamie Oliverin minä rakastan risottoa. Kuka tahansa joka epäilee risottoa: kokeilkaa alastoman kokin sienirisottoa vermouthilla valkoviinin sijaan, nami nami nami nami. Ongelma vain on siinä, että teen risottoa aina järjettömät määrät kuvitellessani, että voisin syödä kokonaisen pannullisen riisiä Herra J:n kanssa. Mutta ainakaan vielä mahamme eivät ihan siihen veny, joten sitä jää aina yli. Kylmä risotto jähmettyy jääkaapissa ja vaikka maku on hyvä sen syöminen ei ole sama asia seuraavana päivänä.

Joten arvatkaa olinko iloinen kun prinssi Roderick Dixon tuli elämääni valkoisella hevosella ratsastaen pelastamaan avuttoman daamin? Tai siis tarkemmin sanottuna löysin hänen kirjansa Ruokaa rippeistä, jossa kerrotaan mitä ylijääneelle risotolle voi tehdä. Ylijääneestä risotosta tehdään risottopalloja, aroncinejä. Oikeasti italiaksi nimi on aroncini di riso ja jostain muistan lukeneeni, että jokainen ravintola italiassa tarjoaa näitä "alkusnackseinä" mutta niitä pitää osata pyytää koska niitä ei koskaan mainita erikseen listalla.

Aroncinit:

Laita uuni lämpenemään 220 asteeseen. Ota esille ylijäänyttä jääkaappikylmää risottoa. Muotoile käsin palloja ja laita lautaselle odottamaan (minkä kokoisia palloja teet on varmaan makuasia, mutta en suosittelisi mitään megapalloja). Ota esiin kulho ja lautanen, riko kulhoon kananmuna (jos sinulla on paljon risottoa saatat tarvita toisenkin munan), jonka rakenne vatkaan nopeasti rikki haarukalla, ja kaada lautaselle korppujauhoja. Dippaa yksi pallo kerrallaan kananmunaan ja pyörittele sitten kauttaaltaan korppujauhossa ja laita uunipellille odottamaan. Pirskottele pallojen päälle öljyä ennen kuin laitat pellin kuumaan uuniin. Paista risottopalloja uunissa kunnes ne ovat rapeita ja kauniin kullanvärisiä. En ole kertaakaan näitä tehdessäni muistanut tarkistaa tarkkaa aikaa, mutta tarkista vaikka 10 minuutin jälkeen miltä pallot näyttävät ja jatka sitten aikaa tarpeen mukaan. Tarjoa raikkaan vihreän salaatin kanssa.

Wasabipopcornit

Kirjoitan tänne aivan hetken kuluttua miten pääset herkuttelemaan lempeästi wasabilta maistuvia popcorneja (no popcorns have been harmed in the microwave in this episode!)...

...mutta ensin minun on ihan nopeasti hehkutettava parin viikon takaista Tallinnan reissua. Lähdimme sateisena lauantaina Herra J:n kanssa Tallinnaan ja meillä oli viisi tuntia aikaa hengailla maissa ennen laivan lähtöä takaisin Helsinkiin. Kävelimme vanhaan kaupunkiin ja pakenimme sateen alta ensimmäiseen hyvältä näyttävään ravintolaan, se oli tällä kertaa Dominic. Aaaah sitä ihanaa tunnetta kun saa istua kivasssa ravintolassa, juoda todella kylmää cavaa, kuunnella bossa novaa, katsella sateen pisaroita ikkunassa, syödä hyvää ruokaa ja vielä maksaa siitä kohtuullisen hinnan. Kiitos Tallinna, tulemme varmasti uudestaan!

Wasabipopcornien resepti on vanhasta Maku-lehdestä, joka oli unohtunut yhden kaapin pohjalle. Päätin heti reseptin löydettyäni ottaa sen kokeiluun koska, ennen viime sunnuntaita, en ollut koskaan tehnyt popcorneja ilman mikroa. Ja mikropopcornit turhauttavat minua niin paljon koska en kerta kaikkiaan osaa tehdä niitä polttamatta maissinjyviä.






















Ota esiin iso kannellinen kattila tai korkeareunainen kannellinen pannu. Kannen on oltava tiivis. Levitä kattilan pohjalle ohut kerros rypsiöljyä, noin 2 rkl. Levitä sitten pannulle 1 dl maissinjyviä. Laita kansi päälle ja kuumenna (laitoin levyn neloselle). Sitten vain odottelemaan (tämä on superhauskaa jos sinulla on läpinäkyvä lasinen kansi). Kärsivällisen odottelun jälkeen kuulet yhtäkkiä poksahduksen. Sitten toisen, ja sitten paljon lisää. Ravista pannua tai kattilaa aina välillä ja nosta kattila pois levyltä kun poksahduksia kuuluu enää harvakseltaan. Lisää popcorneihin suolaa maun mukaan. Sulata toisessa kattilassa varovasti 25 g voita, ja anna sulan voin jäähtyä hieman. Ota 1/2-3/4 rkl wasabitahnaa ja sekoita voin joukkoon. Tämä määrä tuo popcorneihin todella hempeän wasabin maun (jos haluat enemmän potkua lisää wasabin määrää, omalla vastuulla...). Ripottele kastiketta vähän kerrallaan popcornien päälle ja sekoita popcorneja koko ajan, jotta saat mausteen levittymään mahdollisimman tasaisesti. Nauti hyvän leffan ääressä! Mukavaa perjantaita!

Sunnuntairuokaa, "spicy baked eggs"

Minulla on ollut pari päivää hirveä chilihimo. Muistin aamulla miettiessäni päivän ruokavaihtoehtoja nähneeni viime viikonloppuna äitini lehtiä selaillessa erään chilisen reseptin Good Housekeeping-nimisessä lehdessä (mikä höpsö lehtinimi!!). Reseptin innoituksena oli suosittu meksikolainen aamiaisruoka huevos rancheros. Sunnuntaisin minusta on aina kiva tehdä ruokia, jotka tarjotaan isosta uunivuoasta, ikään kuin tekisi ison family dinnerin, jolloin koko suku kerääntyy ruokapöydän äreen. Tämä ruoka oli juuri sellainen, sitä paitsi helppo tehdä ja mitä tärkeintä, täynnä chiliä. Chilihimo hoidettu, check!

Spicy baked eggs, noin 4 henkilölle

Laita uuni lämpenemään, 200 astetta. Silppua yksi iso sipuli, yksi punainen chili ja yksi iso valkosipulinkynsi. Paista öljyssä sipulisilppua noin 10 minuuttia ruskistamatta sitä. Lisää sitten chili ja valkosipuli ja paista noin 1 minuutti. Lisää pannuun purkillinen kidneypapuja, tölkillinen murskattuja tomaatteja (noin 400-500 g), 1-2 rkl sokeria ja ripaus suolaa ja mustapippuria (itse lisäsin myös jääkaapista vielä rippeitä, eilistä tacomaustettua jauhelihaa ja paprikaa). Anna porista noin 5 minuuttia. Maista ja mausta maun mukaan. Kaada koko seos uunivuokaan ja tee seokseen "koloja". Riko jokaiseen koloon kananmuna (jos teet ruokaa neljälle, tee 4 koloa). Silppua vielä puolikas punainen chili erittäin ohuiksi renkaiksi ja ripottele paistoksen päälle. Laita vuoka uuniin ja anna paistua 15 minuuttia, kunnes kananmuna on paistunut (jos haluat, että keltuainen on juoksevaa, vähennä aikaa uunissa). Silppua paistoksen päälle tuoretta korianteria, tai jos olet kuin Herra J ja vihaat korianteria, silppua päälle basilikaa. Tarjoa leivän ja kermaviilin kanssa. 

Vadelmasalaatti

Vadelma. Ehdottomasti minun lempimarjani. Minun maailmassa se selättää helposti sekä mansikan että mustikan, vaikka molemmat ovat varteenotettavia kilpailijoita.

Tänä kesänä kaksiossa syntyi kuin vahingossa tämä huippu vadelmasalaatti kun piti käyttää kaapin pohjalle jääneitä aineksia johonkin.

Vadelmasalaatti: 

Leikkaa yksi avomaakurkku ohuiksi viipaleiksi. Leikkaa yksi endiivi ohuiksi renkaiksi tai puolirenkaiksi. Sekoita kurkut ja endiivit kulhossa ruocolan ja vadelmien kanssa. Lisää balsamicokastiketta tai sinappista salaattikastiketta. Ja that's it, enjoy!

Tomaattihummus

Yksi toinen kesän ruokakohokohdista (esimmäinen kohokohtahan oli tämä leipäresepti) oli tomaattihummus. Tykkään tosi paljon ihan perushummuksesta, mutta tämä oli hauska variaatio. Maistuu samalla ihan hummukselta ja samalla ihan erilaiselta. Reseptin olen ottanut suht äskettäin ilmestyneestä S-kaupan Yhteishyvä lehdestä, josta olin nopeasti kirjoittanut muistiin ohjeen ennen kuin heitin siivousvimmassa vihoksen pois. Oletteko tekin huomanneet, että tuollaisten pienten reseptivihkojen reseptit jäävät usein jonnekin laatikon pohjalle unohduksiin eikä hyvältäkään kuulostavia reseptejä muista aina kokeilla? Ehkä blogipostaus kuvineen voi toisella tavalla innostaa kokeilemaan?





Tomaattihummus:

Halkaise 4 tomaattia, poista kannat ja laita leikkauspinta ylöspäin uunipellille. Laita 225 asteiseen uuniin ja anna paahtua 40 minuuttia. Anna tomaattien jäähtyä vähän. Laita kulhoon yksi purkillinen kikherneitä (valuta ensin pois neste), 1 murskattu valkosipulikynsi, 2 rkl tomaattisosetta, 2 rkl sitruunamehua, 0,75 tl juustokuminaa, 0,75 tl cayennepippuria ja 3-4 rkl oliiviöljyä ja soseuta tasaiseksi tahnaksi. Lisää vielä vettä tarvittaessa. Tarjoa tuoreen leivän kanssa tai vaikka paistetun halloumin kyljessä.

Leipää, leipää, leipää!

Kesän paras ruokaan liittyvä tapahtuma oli mahtavan leipäreseptin löytyminen! Ja se on ollut edessäni koko ajan, Jamie Oliverin Alaston kokki-kirjassa, en ole vain tajunnut sitä aikaisemmin.

Olen jo kauan leiponut omat leivät ja sämpylät, ja sämpylät ovatkin jo kauan aikaa onnistuneet ihan hyvin, mutta leipiin en ole ollut yhtä tyytyväinen. Ovat ne ihan hyviltä maistuneet mutta näyttäneet vähän miltä sattuu. Kiitos Jamie Oliverin leipäni nyt myös näyttävät siltä miltä haluaisin niiden näyttävän. Luulen, että pari tiettyä "niksiä" johtivat siihen, näistä myöhemmin lisää.

Leipätaikinan perusohje menee näin:

Lämmitä 6,25 dl vettä kädenlämpöiseksi ja sekoita siihen 30 g tuorehiivaa ja 2 rkl hunajaa. Sekoita toisessa isossa (isossa) kulhossa 8,5 dl erikoisvehnäjauhoja ja 7 dl hiivaleipäjauhoja (voit korvata korkeintaan kolmasosan jauhoista muilla, esim. ruis- tai grahamjauhoilla) ja 2 rkl suolaa. Tee isossa kulhossa jauhojen keskelle iso kuoppa. Kaada kuoppaan pieni osa (noin 1/4) hiivanestettä ja sekoittele varovasti kuopan seiniltä jauhoja nesteen sekaan. Kaada sitten vähän lisää hiivanestettä kuoppaan ja sekoita taas lisää jauhoja reunoilta nesteen sekaan. Jatka näin kunnes olet sekoittanut jauhot ja nesteen kokonaan sekaisin ja vaivannut hetken kulhossa. Tämän jälkeen voit kaataa koko taikinan jauhotetulle alustalle ja vaivata taikinaa käsin reilut 5 minuuttia. Painele, vedä ja kääntele taikinaa voimakkaasti ja lisää aina ripaus jauhoja silloin tällöin ettei taikina tartu liikaa käsiin ja pöytään. Laita vaivattu taikinapallo kulhoon, ripottele päälle jauhoja, tee veitsellä viilto taikinan pintaan, peitä liinalla ja kohota kaksinkertaiseksi (noin 45-60 minuuttia) vedottomassa paikassa.

Kun taikina on kohonnut kaksinkertaiseksi, kaavi taikina kulhosta jauhotetulle alustalle. Jauhota kädet ja paina taikinaa nyrkeillä littanaksi levyksi. Kaada taikinalevyn päälle 3 rkl oliiviöljyä, taita levyn sivut päällekäin ja paina taikina uudestaan nyrkillä litteäksi. Kaada taas 3 rkl oliiviöljyä taikinan päälle (tässä vaiheessa voit lisätä myös esim. tuoreita yrttejä mausteeksi) ja taita sivut uudestaan päällekäin. Vaivaa, kääntele, taittele taikinaa taas niin, että oliiviöljy sekoittuu taikinaan muttei kuitenkaan tarvitse vaivata yhtä voimakkaasti ja kauan kuin alkuvaiheessa. Jauhoja voi lisätä ripauksittain jos taikina jää kiinni alustaan. Jos käännät taikinan ylösalaisin (taita kaikki "päädyt" taikinan alle, saat kauniin tasaisen taikinalimpun). Jaa taikina niin moneen osaan kuin haluat (esim. 3 isoa leipää tai 6 pienempää leipää, joista osan voin pakastaa paistamisen jälkeen myöhempää käyttöä varten). Tee leivistä haluamasi muotoiset ja laita leivät pellille (tarvitset 2 peltiä), tee taas veitsellä leipien pintaan viillot ja peitä liinalla, kohota vielä noin 30 minuuttia sillä välin kun laitat uunin lämpiämään suht kuumaksi, noin 235 astetta. Paista leivät.

Kun leivoin 6 pienempää leipää paistoin niitä noin 15 minuuttia, kun tein 3 patonginmuotoista pitkulaista leipää ne viihtyivät uunissa noin 12 minuuttia ja isommat leipälimput kestävät noin 20 minuuttia.

Niksinurkka:
Nr 1: Hiivanesteen kaataminen pienissä erissä jauhojen sekaan. Herra Oliverin mukaan hiiva imeytyy näin hitaasti jauhojen sekaan, ja se on kuulemma hyvä asia.
Nr 2: Kun teet veitsellä viillon taikinaan ennen kuin laitat sen kohoamaan kuulemma taikina rauhoittuu ja kohoaa entistä tehokkaammin.
Nr 3: Öljyn vaivaaminen taikinaan vasta ensimmäisen kohottamisen jälkeen... en osaa yhtään selittää miksi tämä olisi hyvä juttu, mutta kaikissa muissa leipäresepteissäni se sekoitetaan jo ensimmäisessä vaiheessa taikinaan ja niistä leivistä ei ole tullut yhtä kauniita kuin näistä. :)

 Lopuksi on mainittava vielä se, että yhden kerran leipoessani unohdin vaivata sekaan öljyn. Pelkäsin, että leivästä tulee kuiva korppu. Mutta päätinkin leivän tullessa ulos uunista sutaista pintaan oliiviöljyä (kuten kai tehdään myös leipoessa foccaciaa). Ja hyväähän siitä tuli, eikä yhtään kuivaa! Kun öljyn sivelee pintaan heti leipien tullessa uunista, se imeytyy kuoren läpi eikä pinnasta tule mitenkään erityisen öljyinen. Mokasta tulikin hyvä idea jonka aion jossain vaiheessa tehdä uudestaan!