Punajuurta... muffinsseihin!

Ystäväni Miss Oslo leipoi pari vuotta sitten erittäin hyvän kakun, johon liittyi arvausleikki: "mitä juuresta on käytetty kakussa?". Arvailimme ystävieni kanssa varmaan puolituntia käyden läpi kaikki keksimämme juurekset. Lopulta kokki joutui kertomaan itse, että kakussa oli lanttua! Apua, siis lanttu, joka EI kuulu suosikkeihin. Mutta siinä kakussa se toimi, varmaan erityisesti sen takia ettei kakku itse asiassa maistunut lantulta. Sen sijaan lanttu kosteutti taikinaa niin, että kakku oli mehukas ja maukas. Siitä inspiroituneena tein viime vuonna suklaa-punajuurikakun ja annoin vieraiden taas arvailla mikä juures kakussa piilee. Vieraat eivät sitä silloin keksineet koska suklaa värjäsi kakun niin tummaksi, ettei punajuurta voinut arvata värin perusteella. Silloinkaan kakku ei maistunut punajuurelle, vaan se kosteutti kakkua sopivasti.

Viime viikolla näin hs.fi:n ruokasivuilla ohjeen punajuuri-suklaamuffinsseihin ja päätin kokeilla niitä tänään. Erityisesti minua kiinnosti ohjeen kuorrute, joka värjätään punajuuriraasteen mehulla. Leipoessa tänään sattui kuitenkin (onneksi) niin, että kun olin jo aloittanut taikinan teon kun huomasin, että minulla oli liian vähän kaakaota. Päätin jatkaa anyway - laitoin sen vähäisen määrän kaakaota mitä minulla oli ja ajattelin, että katsotaan mitä tästä tulee. Ainakin värin pitäisi olla punaisempi kun suklaa ei tummenna taikinaa.

Lopputuloksesta tuli yllättävän hyvä, ja nyt taikina maistuukin suht selvästi punajuurelta. Suosittelen kokeilemaan, koska punajuuren maku sopii yllättävän hyvin valkosuklaapalojen ja makean taikinan kanssa. Ja punajuuren antama väri niin söpö, että näistä muffinsseista tulee iloiseksi jo vain niitä katsomalla.

Punajuuri-valkosuklaamuffinssit, noin 20 pientä muffinssia (noin 15 keskikokoista ja noin 10 isoa muffinssia)

Laita uuni lämpenemään 225 asteiseksi. Keitä vahvaa kahvia (tarvitset 2 rkl). Pilko 100 g valkosuklaata pieniksi paloiksi ja laita sivuun odottamaan. Raasta hienolla terällä 3 keskikokoista kuorittua punajuurta (valmistaudu punaisen värin valloitukseen, mm. sormet kokevat melkoisen värimuutoksen).

Kuutioi 125 g huoneenlämpöistä voita ja laita kulhoon 2 dl sokerin kanssa. Vatkaa sähkövatkaimella. Lisää 2 kananmunaa yksi kerrallaan vieläkin vatkaten. Sekoita toisessa kulhossa 2 dl jauhoja, 1,5 tl leivinjauhetta ja 25 g kaakaota (alkuperäisen reseptin mukaan 75 g, eli valitse teetkö tummia suklaisia muffinsseja vai näitä punajuurisempiä muffinsseja). Kaada kuivat aineet siivilän kautta voisokeriseokseen ja sekoita lusikalla. Lisää punajuuriraaste, valkosuklaa ja kahvi, ja sekoita.

Jaa taikina paperisiin muffinssivuokiin. Paperivuoat kannattaa laittaa muffinssipellille ettei taikina leviä uunissa. Sitten vaan muffinssit uuniin, minun pienenpienet muffinssit viihtyivät siellä noin 12 minuuttia, isommat muffinssit tarvitsevat enemmän aikaa.

Anna valmiiden muffinssien jäähtyä kunnolla ja tee sillä aikaa kuorrutus. Raasta 1 pieni punajuuri ja purista käsillä raasteesta mehu kulhoon (this is messy stuff!). Laita toiseen kulhoon noin 2 dl tomusokeria. Kaada pari ruokalusikallista punajuurimehua sekaan ja sekoita kunnolla. Lisää sitten nestettä tarpeen mukaan vähän kerrallaan. Jos lisäät vahingossa liikaa nestettä, lisää tomusokeria. Minulla taisi olla 2 dl tomusokeria ja noin 4 rkl mehua. 

Kuorruta jäähtyneet muffinssit kuorrutuksella ja koristele vielä tummalla suklaalla. Hienoja ja helppoja suklaakoristeita saat esim. käyttämällä jamie oliverin tekniikkaa (kohdassa 4.05). Taidan viedä näitä tämän illan Halloween juhliin tuliaisiksi. Saa nähdä ehtiikö juhlanjärjestäjät näkemään tämän ennen juhlia, siinä tapauksessa ainakin Kallion herrasväki tietää mitä odottaa! 

Resepti, ohjeista minua!

Vaikka rakastankin reseptien lukemista ja selailua niitä tulee harvoin seurattua tarkasti alusta loppuun. Jopa leipoessa, jossa se olisi erityisen tärkeää, se helposti unohtuu... No, ruoanlaittohan on luovaa puhaa, joten sallittakoon oma soveltaminen maun mukaan. Eilen minua kuitenkin kiehtoi juuri se reseptin tarkka seuraaminen. Mitenköhän se onnistuisi jos yrittäisi kerran kunnolla?

Näin vähän aikaa sitten Glorian Ruoka ja Viini-lehdessä hyvältä kuulostavan reseptin. Palsternakkamuusia, sinappista kaalipaistosta ja kahta erilaista lihapullaa. Eilinen projekti olikin siten respetin tarkka seuraaminen.

Spoiler alert! Voin heti kertoa, että en aivan täysin onnistunut seuraamaan reseptiä vaikka kovasti yritin. Seurasinhan kuitenkin reseptiä tarkemmin kuin koskaan ennen. Äidiltä muuten opin jo kauan sitten kultaisen säännön - jos tekee ruokaa ohjeen mukaan, se on luettava vähintään pari kertaa läpi ennen kuin alkaa oikeasti tekemään ruokaa - kesken ruoanlaiton kun harvoin ehtii istahtaa alas ja lukea reseptiä tarkasti. Kiitos äiti, toimii aina!

Neljälle syöjälle:

Palsternakkamuusi: Kuori ja kuutioi 3 isoa perunaa ja 3 isohkoa palsternakkaa. Laita juureskuutiot ja 2 murskattua valkosipulinkynttä kattilaan. Lisää 40 g voita, ripaus suolaa, mustapippuria ja 6 dl maitoa. Anna porista miedolla lämmöllä (varo ettei maito pala pohjaan, been there done that...) noin 15 minuuttia, kunnes juurekset ovat kypsiä. Ota pois noin 1 dl maitolientä ja kaada loput tehosekoittimeen tai monitoimikoneeseen. Soseuta parilla pyöräytyksellä. Jos haluat ohentaa muusia, käytä maitolientä, jonka otit talteen.

Lihapullat (tehdään siis kahta erilaista pullaa, lihapullia ja makkarapullia):
Sekoita kulhossa 700 g jauhelihaa, 150 g ranskankermaa, reilu nippu tuoretta timjamia ja suolaa. Pyöritä taikinasta pullia.

Makkarapullia varten jauha ensin 2 rkl rosépippuria morttelissa. Ota sitten noin 200 g bratwurstia (raakamakkaraa) ja leikkaa niistä päät pois. Purista sitten kuoresta pieniä nokareita raakamakkaraa.

Kuumenna pari ruokalusikallista voita ja öljyä paistinpannussa. Ruskista ensin isot lihapullat kauttaaltaan. Vähennä lämpötilaa ja lisää makkarapullat. Paista (reseptin mukaan noin 5 min.) kunnes kaikki pullat ovat kypsiä.

Tässä vaiheessa resepti sanoo, että ota pienet pullat pois pannulta ja pyörittele rosépippurissa. Niistä tulee silloin kauniin punaisia. Kun itse olin tässä kohdassa minulla (ja vierailla) oli jo niin kova nälkä, etten vain viitsinyt tehdä tätä, ja maustoin kaikki lihapullat pannussa rosépippurilla. Ulkonäkö mahdollisesti kärsi, mutta maku kuitenkaan ei.

Kaalipaistos: Leikkaa rasiallisesta ruusukaalia kannat pois. Ota irti mahdollisimman monta erillistä lehteä kulhoon ja ota nuputkin (jotka jäävät jäljelle) talteen samaan kulhoon. Tässä vaiheessa joudun taas sanomaan, että tein eri lailla kuin resepti ohjeisti... Reseptin mukaan pitäisi vielä pilkkoa kiinankaalia sekaan mutta jätin sen kokonaan pois. Semisti seuratessa reseptiä tein näin: lämmitin paistinpannussa 1,5 dl vettä. Kun se oli melkein kiehuvaa lisäsin ruusukaalit ja annoin niiden kypsyä hetken. Lisäsin sitten 2 rkl kasvisfondia, 2 rkl dijonsinappia, 1 rkl omenaviinietikkaa, suolaa ja pippuria. Sekoitin, ja annoin paistua varmaan vielä noin 10 minuuttia välillä sekoittaen (kunnes vesi oli suurin piirtein haihtunut). Kaalipaistos sai erityisen hyvät kiitokset vierailta vaikka en seurannut reseptiä orjallisesti. Onnistuu näköjään näinkin.

Tuplapullat á la Jatta

Tuplapullat á la Gloria

No onhan Glorian Viini ja Ruoka aikamoinen ammattilainen laittaessaan ruokaa lautaselle ja ottaessaan siitä kuvan. Mutta ei minunkaan annos ihan ruma ollut (siitä vain puuttui nuo punaiset makkarapallukat). Mutta tärkeintä - maku oli hyvä! Olin ihan otettu tästä kokonaisuudesta ja makuyhdistelmästä, eli on noilla ruokalehtien reseptien loihtijoilla hyviä ideoita, jotka tulevat esille esim. jos jaksaa seurata reseptin ohjetta. Olin niin otettu, että varmaan teen tätä uudestaan joillekin vieraille.

Nopeaa ja helppoa (ja hyvää)

Tiistai. Väsynyt. Nälkä.

Tiistaifiilikseen toimii hyvin kinkku-cheddar-leipä. Hyvän sandwichin maun salaisuus on aito cheddarjuusto (se oranssi sulatejuusto... big no-no), kunnon palvikinkku ja majoneesi. Kesällä teimme tätä leipää siskoni kanssa ja laitoimme täytteen silloin pehmeä ohutleipän päälle (leivästä tehtiin rulla). Hyvä ystäväni, Miss Oslo, oli kuitenkin kerran tehnyt melkein samanlaisen täytteen, mutta laittanyt sen kovan ohutleivän päälle. Tänään päätin seurata hänen esimerkkiään kun kotoa löytyi Mjällomsin ohutleipää.







Kuutioi noin 150 g palvikinkkua.


















Raasta noin 100 g hyvää cheddaria.

Kuutioi (mahdollisimman pieniksi paloiksi) 1 punainen tai keltainen paprika.








Hienonna basilika tai rucola.

Sekoita basilika, kinkku, cheddarjuusto, paprika, mustapippuri ja 1 dl majoneesia (osta tai tee itse, ohje tässä) kulhossa.

Annostele täyte leivän päälle ja nauti. Quick and easy... and goooood.

Sugar for the people: Peanut Butter Cups

Okei, heti aluksi varoituksen sana: seuraava resepti ei ole heikkohermoisille. Ei siitä, että resepti olisi erityisen vaikea. Ei ei ei, se on melkein harmittavan helppo. Sen sijaan lopputulos ei ole kevyt. Eikä mitään keskiverto karkkia. Tämä on ehtoa kamaa - sokerikooma, here I come!!

Löysin tämän reseptin aivan mahtavasta blogista Not Without Salt. Aah, itketää jo kun ajattelen sitä blogia, niin ihku se on (joo, käytin sanaa ihku. Niin IHKU se oikeesti on). Tein siis Peanut Butter Cupseja, maapähkinävoikonvehteja. 

Tarvitset ainesten lisäksi pieniä muffinssivuokia. Oi kuinka söpöjä ne ovat. Reseptin mukaan tarvitset myös mini-muffinssivuoan, mutta itse käytin tavallista muffinssivuokaa, eikä sekään tuntunut erityisen tarpeelliselta. Pärjäät varmaan ilmankin.

Noin 15 kpl Peanut Butter Cupsia:

Laita 120 g makeuttamatonta maapähkinävoita kattilaan. Lisää 0,5 dl fariinisokeria. Sekoita keskilämmöllä kunnes sokeri on sulanut ja sekoittunut maapähkinävoihin ja kunnes seos juuri ja juuri kuplii, koko ajan sekoittaen (alkuperäisohjeen mukaan pitää odottaa niitä kuplia, itse jaksoin odottaa kunnes sokeri oli kokonaan sulanut, noin 10 min., otin sitten kattilan pois lämmöltä vaikka seos ei vielä kuplinut). Ota kattila pois lämmöltä. Lisää pienissä erissä 1,5 dl tomusokeria koko ajan sekoittaen. Seos muuttuu hiljalleen taikinamaiseksi. Anna taikinan jäähtyä huoneenlämpöiseksi.

Sulata vesihauteessa 100 g suklaata (reseptin mukaan pitäisi käyttää maitosuklaata, mutta se tuntui minusta niin hardcorelta, että valitsin Fazerin tumma suklaa-levyn, eli jotain oikean tumman suklaan ja maitosuklaan väliltä) ja 1 rkl rypsiöljyä. Anna sulan suklaan jäähtyä noin 5 minuuttia.

Laita noin 1 tl sulaa suklaata jokaiseen minivuokaan niin, että pohja peittyy suklaasta. Laita sitten jääkaappiin jähmettymään (puolisen tuntia).

Tee jäähtyneestä maapähkinävoitaikinasta pallukoita käsin. Laita pallukat (jotka voi litistää hieman) leivinpaperille lautasen tai tarjottimen päälle. Laita pallukatkin jääkaappiin jähmettymään (puolisen tuntia).

Ota kaikki osat jääkaapista noin puolen tunnin päästä. 

Sulata vesihauteessa 200 g Fazerin tummaa suklaata ja 1 rkl rypsiöljyä. Laita yksi pallukka maapähkinävoiseosta jokaiseen vuokaan suklaapohjan päälle. Kun sulanut suklaa on taas jäähtynyt noin 5 minuuttia, valuta noin 1 tl suklaata jokaisen pallukan päälle, niin että pallukka peittyy. Laita ihanuudet taas jääkaappiin ja odota noin 30 minuuttia. Tämän jälkeen voit nauttia ihanuuksista. Pari riittää - tuhtia tavaraa!

Syksyistä punakaalia

Ulkona on kunnon syysviima. Tuulee kovaa muttei sada, eikä ole erityisen kylmä jos muisti laittaa aamulla hanskat (muistin!). Kampaukset menevät uusiksi ja jotkut puut kaljuuntuvat etuajassa. Tässä säässä kävellessä minun alkoi tehdä mieli lämmintä punakaalia ja villasukkia. Tosin, ajattelin syödä vain yhtä näistä...

Lapsena kaali kuului kategoriaan yäk mutta näin vähän vanhempana ja viisaampana jopa himoitsen sitä välillä. Punakaali on sitä paitsi niin kaunis. Katsokaa nyt tuota väriä!

Koska kaalista piti saada syksyinen, maustoin sen tänään omenasoseella, kanelilla ja juustokuminalla. Laitoimme kaali-ihanuuden Herra J:n kanssa sämpylöiden väliin, bratwurstin ja itsetehdyn piparjuurimajoneesin kanssa. Maistui hyvälle ja tuntui jotenkin sopivan tähän hämärään syysiltaan.


Punakaalihöystö

Laita lämpimään kasariin pari reilua nokaretta voita ja heitä perään ohuesti suikaloitua punakaalia (puolikas punakaalikerä, kova kanta ja uloin lehti poistettuna). Anna paistua noin 5 minuuttia, sekoita välillä. Lisää 0,5-1 dl balsamicoa ja pari lusikallista hunajaa. Sekoita ja anna muhia 10 minuuttia, voit taas sekoitella välillä. Lisää sitten vielä merisuolaa, (noin 0,5 tl) kanelia, (noin 1 tl) juustokuminaa ja reilut 4 ruokalusikallista omenasosetta (minulla oli jääkaapissa mummon tekemää omenasosetta jossa ei ole niin paljon sokeria). Sekoita kunnolla ja anna muhia 20 minuuttia. Höystö kestää iisisti pitempääkin muhimista joten maistele ja päätä miten pehmeää/rapeaa kaalia haluat syödä. Taisin laittaa lopuksi sekaan vielä vähän mustapippuria, couldn't help myself... Lisäsin myös jossain vaiheessa lorauksen vettä kun seos näytti mielestäni liian kuivalta.

Jos haluat tehdä ihan kunnolla pitkään muhinutta kaalihöystöä, katso esim. tämä resepti.

Piparjuurimajoneesi

Laita kulhoon 1 keltuainen, ripaus suolaa, 1 rkl omenaviinietikkaa ja aluksi pari ruokalusikallista raastettua piparjuurta. Sekoita kunnolla. Lisää tipoittain rypsiöljyä ja vatkaa koko ajan voimakkaasti. Kaada sitten öljyä ohuena nauhana samalla vatkaten. Lopeta öljyn lisääminen kun olet saanut kiiltävän, paksun majoneesin (öljyä menee about 1 dl per keltuainen). Maista ja mausta maun mukaan piparjuurella ja suolalla.

Sämpyläresepti löytyy esim. täältä.

Bratwurstit ostin kaupasta, oman makkaran teko on vielä edessä... Maybe someday!

Väsyneen sunnuntain pizza

Hauskan viikonlopun jälkeen joutuu välillä kärsimään väsyneestä ja päänsärkyisestä sunnuntaista. Pienet asiat voivat kuitenkin pelastaa pienen hangoverin, vaikkapa Herra J:n kyky innostua pienistä projekteista (esim. profiilikuvan kuvaus), ikkunashoppailu kirpeässä syyssäässä, Gilmore Girls tai juustoinen pizza. Pizzasta olen kirjoittanut jo aiemmin, mutta tämä kyseinen pizza sopii hyvin pieneen the day after-fiilikseen... Rasvainen juusto ja tulinen jalopeño pitävät siitä huolen.










Tee pizzapohja Myllyn Paras durumjauhopussin ohjeen mukaan, tai toimi kuten tässä sanotaan. Sillä välin kun pohjan taikina kohoaa, paista 400 g jauhelihaa, ja mausta taco-maustepussilla pussin ohjeiden mukaan. Suikaloi 1 sipuli ohuesti, samoin 1 punainen paprika. Leikka jalopeñoja maun mukaan pieneksi silpuksi ja raasta reilu vuori juustoa valmiiksi. Laita uuni lämpenemään 250 asteeseen.

Kun pohjan taikina on kohonnut, kauli siitä kaksi ohutta pizzapohjaa. Levitä pohjille ohut kerros tomaattimurskaa tai paseerattua tomaattia (itse maustan tomaattisoseen nopeasti suolalla, mustapippurilla ja pienellä ripauksella sokeria). Levitä sitten tasaisesti pohjille maustettua jauhelihaa, jalopeñoja, sipulia, paprikaa ja lopuksi juustoa maun mukaan. Laita yksi pizza kerrallaan kuumaan uuniin ja vahdi suht tarkkaan milloin pizza on valmis - kauan siinä ei kestä ja itse haluan saada pizzan uunista kun juusto ei ole vielä kauttaaltaan ruskistunut. Nauti cokiksen ja hömppäkomedian kanssa sohvan pohjalla.

1000 pageviews! Jee!

Pikapoustaus! Kirjautuessani bloggeriin tänään, sain ilmoituksen, että kokkailuakaksiossa-sivulla on käyty 1000 kertaa siitä lähtien kun se on ollut nähtävissä! Huippujuttu! Sitä voi sitten juhlia vaikka tällä -->




Syksyinen tervehdys Helsingistä, ja hauskaa viikonloppua kaikille!