Vadelmainen suklaa-cheesecake

Tiedättekö, tänään koin sellaisen light bulb-hetken, kun tajusin mikä minua on viime aikoina estänyt laittamasta mitään uutta tänne blogiin. Olen kyllä kokkaillut ja kuvannut ruokia. Olisitte voineet lukea esim. cole slaw:sta tai mansikka-halloumisalaatista tai kirsikkatarteleteista. Mutta ei, mikään ei ole tuntunut oikealta, eikä mikään ole oikein innostanut kirjoittamaan. Kunnes tänään tajusin miksi.

Parin viikon ajan olen tehnyt ruokaa vain koska, niin kuin kaikki tiedämme, meidän on syötävä, jotta pysymme hengissä. Mutta en ole tehnyt mitään sellaista, jota ihan oikeasti olisi tehnyt mieli. Kun töiden jälkeen on tehnyt ihan hirveästi mieli korkata jääkylmä kuiva omenasiideri, joku hitsin ärsyttävä minun näköinen pikkuolio on kuiskannut korvaani: "eieiei, turhia kaloreita arkipäivänä", ja kun olisin halunnut leipoa kakun: "eieiei, meitähän on vain kaksi syöjää, ei ole edes vieraita tulossa", ja kun on tehnyt mieli kokeilla löytämääni focaccialeipäreseptiä: "heiheihei, ei mitään valkoisia jauhoja, epäterveellistä..".

No onko nyt tuollaisessa tilassa sitten kiva kirjoitella blogia? No ei! Pitäähän sitä nyt nauttia ruoasta ja ruoanlaitosta, varsinkin jos kirjoittaa siitä vielä blogia. Ja nyt on sitä paitsi kesä, nyt saa ja pitää nauttia ihan kunnolla! (tuli muuten kesästä mieleen, että lukekaa ihmeessä tää, mainio kirjoitus)

Joten päätin tänään, etten jaksa turhaan stressata jostain kaloreista ja muista turhista. Kunhan on jotain järkeä ja rajaa tekemisessä, niin saahan sitä nyt leipoa vaikka kakun keskellä arkista viikkoa. Voilá, tässä siis vadelmainen suklaa-cheesecake, ihan vaan keskiviikon kunniaksi. (resepti hienolta alltommat.se-sivulta, eli täältä)


Tee supermegasuklainen kakku näin:


Laita uuni lämpenemään, 175 astetta.

Murusta 250 g chocolate chip cookiesejä monitoimikoneessa ja sekoita 75 g pehmeän voin kanssa. Painele seos vuokaan, jossa on pohjalla leivinpaperia. Painele seosta myös sivuille. Laita jääkaappiin odottamaan kun teet täytteen.

Täyte tehdään sekoittamalla kolme erilaista sekoitusta. Sekoita yhdessä kulhossa 400 g tuorejuustoa, 200 g ranskankermaa ja ½ dl vahvaa kahvia. Vatkaa toisessa 2 kananmunaa ja 0,75 dl sokeria. Sulata varovaisesti vesihauteessa 200 g tummaa suklaata. Yhdistä lopuksi nämä kolme seosta ja kaada keksipohjan päälle.

Laita uuniin noin 30 minuutiksi. Keskikohta saa olla vielä hiukan löysä kun otat kakun uunista. Anna jäähtyä ja laita vielä jääkaappiin pariksi tunniksi. Koristele runsaalla määrällä tuoreita vadelmia (noin 250 g).

Lauantaihifistelyä tartarpihvien merkeissä

Ennen kuin kirjoitan mitään ruoasta, saanenko esitellä keittiöni uusimman tulokkaan: wüsthof-veitsen. Sain sen Herra J:ltä synttärilahjaksi, ja voisin varmaan kehua sitä kyllästymiseen asti. Sen mahtavuus on yksinkertaisesti se, että tämä veitsi tottelee käskyjäni täydellisesti. Mitä ikinä haluan sen tekevän, se tekee, nopeasti ja helposti. 

Tänään blogin nimi voisi muuten olla "kokkailua ja siivousta kaksiossa". Neljän tunnin siivoussession jälkeen (mistä tätä pölyä oikein tulee???) olen mielestäni ansainnut jotain erityisen hyvää ruokaa. Päätin kaupassa, että palkitsen itseni naudan sisäfilepihvillä. Kotiin kävellessäni päätin, että teen lihasta tartarpihvin, raa'asta lihasta kun nimittäin aika paljon tykkään... Jossain randomissa ruotsalaisessa puutarha&kokkailu-ohjelmassa tehtiin äskettäin hyvän näköistä carpaccio-annosta, ja päätin varastaa siitä annoksesta ideat pihvini lisäkkeisiin. Tein nimittäin keltuaiskreemiä ja pikkelöityjä sinapinsiemeniä tartarpihvin kaveriksi. And it goes like this:

Tee ensin pikkelöidyt sinapinsiemenet: Laita kattilaan 1 osa sokeria, 1 osa valkoviinietikkaa, 2 osaa vettä ja reilut ½ osaa sinapinsiemeniä. Kiehauta, ja kaada kulhoon jäähtymään.

Tee sitten keltuaiskreemi. Laita pakastepussiin keltuaisia (tein tänään ruokaa vain yhdelle joten käytin vain yhden keltuaisen, mutta lisää niiden määrä syöjien mukaan) ja ripaus suolaa. Laita kattilaan vettä ja lämmitä se noin 80 asteiseksi niin ettei vesi kiehu mutta höyryää ja kuplii. Laita keltuaispussi veteen ja liikuttele sitä. Nosta pussi vedestä noin 30 sekunnin välein (jos sinulla on vain 1 keltuainen voit nostaa pussia useamminkin) ja puristele varovasti sormilla (ikään kuin sekoittaen keltuaismassaa). Kun nostat pussin ja sormen painallus jää näkyviin keltuaismassassa, kreemi on valmis. Jätä jäähtymään pussiin (jos haluat voit pusertaa massan ensin siivilän läpi ja sitten laittaa takaisin pussiin jäähtymään. Tänään en laiskana jaksanut tehdä tätä...).

Tee sitten itse tartarpihvi. Leikkaa sisäfile pieniksi kuutioiksi, sekoita kulhossa dijonsinapin, hienonnetun punasipulin, hienonnettujen kapristen, tabascon, suolan ja pippurin kanssa. Laita muotin kautta lautaselle, pursota päälle keltuaiskreemiä (leikkaa pussin kulmaan pieni aukko) ja nosta jäähtyneitä sinapinsiemeniä viimeiseksi silaukseksi. Tarjoa leivän ja salaatin kanssa.

Fenkoli, tuo kaunis pullukka

Tietyin aikavälein tietyt raaka-aineet ovat mielessäni koko ajan kunnes ne sitten yhtäkkiä häipyvät ajatuksista kuin karhut talviunille. Fenkoli on viime aikoina ollut minulle sellainen raaka-aine joka on koko ajan mielessä. Minusta on vain niin siistiä, että vihannes voi maistua lakritsalta. Ja ne, jotka eivät tykkää aniksisesta (meniköhän oikein...) mausta, jättäkäähän tämä resepti suosiolla väliin (...tai kokeilkaa ja vakuuttukaa!). Googlatessani fenkolireseptejä vastaani tuli myös kirjoitus, jonka mukaan fenkolilla on mahtavia terveysvaikutuksia, esimerkiksi sen luullaan estävän hiusten lähtöä, hoitavan anemiaa ja auttavan jopa hengitystieongelmiin. Ei siis hullumpi pullukka tuo fenkoli.







Pari viikkoa sitten tein tapasiltaan fenkolisalaatin, jonka resepti oli erilaisten reseptien yhdistelmä.

Ota yksi iso pullea fenkoli, leikkaa kanta pois ja ota vihreät osat talteen. Leikkaa fenkoli mahdollisimman ohuiksi viipaleiksi. Laita viipaleet kulhoon, lisää 1-2 limen mehu, oliiviöljyä, suolaa, pippuria ja rucolaa. Revi sekaan myös persiljaa. Sekoita ja lisää lopuksi mustia seesaminsiemeniä, mantelilastuja ja auringonkukan siemeniä. Muista lopussa silputa sekaan vielä fenkolin vihreät osat! Nauti sellaisenaan vaikka maalaisleivän kyytipoikana tai kalan lisukkeena.

A niin kuin avokado

Tänään minulla oli kaupassa semmoinen ihana yllättävä hetki täysin ventovieraan ihmisen kanssa, kun meillä oli sama ajatus samaan aikaan ja tajusimme sen. Seisoin kaupassa valitsemassa avokadoja kun viereeni tuli vähän vanhempi mies. Kokeilimme molemmat kärsivällisesti ja oikeaoppisesti (varovasti molemmista päistä puristamalla) avokadoja ja katsoimme sitten yhtäkkiä turhautuneena toisiamme silmiin:

Jada: "tällaista se on aina kaupassa... joko ne on aivan täysin ylikypsiä.."
Stranger: "...tai sitten kivikovia! Blah!"

Sitten jatkoimme molemmat sopivien avokadojen etsimistä. Suht pitkän tovin jälkeen minulla oli kasassa kolme sopivan kypsää avokadoa ja miehellä yksi, johon hän näytti tyytyvän.


Kotona päätin juhlistaa täydellisen pehmeiden ja kauniin vihreiden avokadojen löytämistä tekemällä guacamolea. Yleisesti suosin quacamolessa supersupersimppeliä reseptiä: avokadoa, sitruunaa ja vähän pippuria. En tykkää laittaa edes suolaa. Tänään tein kuitenkin Market Kitchen-tv-ohjelman inspiroimana tulista guacamolea. Oli muuten sikahyvää ja SIKAtulista, chilissä oli tällä kertaa potkua.

Tarvitset 3 kypsää avokadoa. Puolita avokadot, poista kivet ja kaavi hedelmäliha haarukalla kulhoon. Purista päälle 1 limen mehu ja soseuta haarukalla. Sekaan saa jäädä isompia paloja. Silppua 1 pieni punasipuli ja pilko 1 vihreä chili pieniksi paloiksi (poista siemenet). Lisää ripaus pippuria ja sekoita koko ihanuus sekaisin. Syä esim. tortillan täytteenä grillatun kanan, salaatin ja ranskankerman kanssa.

Tapas-perjantai

Rakastan perjantai-iltoja. Kotiin töistä treenien kautta, mitään ei tarvitse suunnitella seuraavaa aamua varten, voi valvoa niin kauan kuin haluaa (tai jaksaa..), voi rauhassa chillailla ja koko viikonloppu on vielä edessä. Suht usein avaamme kotona skumppapullon ja kylmistä kuplista nauttiessa on aina mukava olla myös jotain hyvää naposteltavaa. Napostelua rakastavalle tapaksethan ovat täydellinen ratkaisu - pöydän saa kattaa täyteen pikkunaposteltavaa!

Pari viikkoa sitten meillä oli vieraana hyvä ystävä, Miss E - doglover and good friend, ja tarjosimme hänelle juuri tapaksia. Pöytä oli täynnä oliiveja, uunipaahdettuja kirsikkatomaatteja, leikkeleitä, juustoja, erilaisia tahnoja, kylmää melonikeittoa, leipää, keksejä ja cavaa. Jälkiruoaksi oli pienistä kupeista syötävää valkosuklaapannacottaa ja erilaisia suklaita. Ajattelin tänään jakaa seuraavat reseptit: tapenade (taivaallista esim. gruyérejuuston kaverina leivän päällä!), hernetahna (maistuu esim. rapean pekonin kanssa) ja tonnikalatahna, joka toimi kananmunanpuolikkaiden täytteenä.

Ja hei, huomennahan on perjantai, vai olisko tästä eteenpäin: tapas-skumppa-päivä?




Hernetahna:
Sulata 1 pussillinen pakastettuja vihreitä herneitä. Soseuta herneet yhden ison valkosipulinkynnen, suolan, pippurin ja ranskankerman kera (noin 1 dl). Halutessasi voit maustaa tahnan jollain yrtillä, esim. mintulla tai basilikalla. Koristele tahna siemenillä. 


Tapenade:
Soseuta sauvasekoittimella purkillinen kivettömiä kalamataoliiveja, 1 rkl kapriksia, 1 rkl sitruunamehua, persiljaa, pieni loraus thai-kalakastiketta (tätä voi käyttää jos ei halua ostaa kokonaista anjovispurkkia, josta käytettäisi tähän reseptiin vain pari filettä...), 1-2 valkosipulinkynttä ja mustapippuria. Lisää sauvasekoittimen käydessä noin 0,5 dl tai maun mukaan oliiviöljyä ohuena nauhana. Tarjoa leivän päällä gruyérejuuston kera.

Kananmunapuolikkaat ja tonnikalatahna:

Keitä 3 luomu kananmunaa. Anna jäähtyä kylmässä vedessä ja kuori. Puolita kananmunat ja kaavi varovasti keltuaiset kulhoon. Lisää kulhoon puolikas tonnikalapurkki, lusikallinen ranskankermaa, pari lusikallista punaista pestoa, suolaa ja pippuria. Sekoita tasaiseksi haarukan avulla. Tarkista maku ja lisää ranskankermaa tai pestoa maun mukaan. Täytä kananmunanpuolikkaat tahnalla ja koristele esim. persiljalla.

Perunan tuunausta

Peruna peruna peruna. Se kouluruoan perusta. Se kuminen pallo, joka noukittiin sieltä kattilasta ja syötiin, koska se maistui paremmalta kuin porkkanaraaste johon oli sekoitettu rusinoita tai kiinankaali, jota kutsuttiin salaatiksi...

No, tässäpä tulee pelastus kaikille, jotka haluavat tuunata perusperunaa. Mutta varoitus: tee tätä vain jos olet todella nälkäinen, koska tämä on t ä y t t ä v ä ä.

Kyseessä on juustoinen rösti. Tulet tekemään kaksi paistinpannun kokoista röstiä ja laitat niiden väliin vuohenjuustoa. Naminaminami sanon minä. Noukin tämän reseptin hs.fi-sivuilta ja se oli hitti. Ja helppokin se oli. Mikä voittajaresepti!

Laita uuni lämpenemään, noin 175 astetta. Raasta 1 kg kuorittua perunaa (tämä on reseptin aikaavievin osio... osta isoja perunoita!) ja purista kaksi valkosipulinkynttä sekaan. Lisää myös tuoretta timjamia ja 1 tl suolaa perunamassan sekaan. Purista puhtaan keittiöpyyhkeen avulla turhat vedet pois tai valuta massa siivilässä.

Kuumenna paistinpannu, lisää kunnon nokare voita ja lisää pannulle puolet perunamassasta. Paina lastan avulla tasaiseksi ja paista miedolla lämmöllä. Kun peruna on saanut hienon värin, kokeile varovasti paistinlastan avulla, että massa irtoaa pannusta (käy lastan kanssa varovasti koko röstin alla), ja käännä rösti ison kannen avulla. Ei niin vaikeaa miltä kuulostaa. Lisäsin myös pienen nokareen voita pannuun ennen kuin laitoin röstin takaisin, varmuuden vuoksi... Paista toista puolta miedolla lämmöllä kunnes peruna on kypsää. Siirrä varovasti rösti uunipellille odottamaan.

Tee kaikki uudestaan, niin että saat kaksi isoa perunaröstiä. Kun myös toinen rösti on valmis, levitä vuohenjuustoa (tai kovaa cheddarjuustoa, sisko kun ei tykkää vuohenjuustosta, crazy girl!...) ensimmäiselle röstille ja nosta varovasti toinen rösti päälle. Nyt sinulla on mahtava perunakakku, jonka välissä on ihanaa vuohenjuustoa. Lämmitä "kakkua" vielä hetki uunissa niin, että juusto sulaa sopivasti. Tarjoa vaikka karitsanlihan ja punaviinikastikkeen kera.

Kurpitsasta väriä elämään

Joooo tiedän, ruokamaailmassa pitäisi tällä hetkellä vain puhua parsasta. Mutta aion kuitenkin kirjoittaa teille kurpitsasta, tarkemmin butternut squashista tai suomeksi, myskikurpitsasta. Ensinäkin siksi, että kaipasin tässä vähän aikaa sitten väriä ruokaelämääni (valkoinen parsa ja hollandaise eivät täyttäneet tätä kriteeriä vaikka ovat hyviä muuten) ja kun näin kaupassa tuon mahtavan muotoisen butternut squashin (sori, mun on vaikea kutsua sitä myskikurpitsaksi, ihmeen mystinen nimi...) tiesin löytäneen oikean väripilkun. Toiseksi, tiesin taas kerran oppineeni jotain aina hauskasta tv-sarjasta Frendit, koskan kiitos frendien, tunnistin butternut squashin nimeltä ja uskalsin ostaa sen. Muistatteko?
Joey: Hey, I wasn't the only one who looked like an idiot. All right? Remember when Ross tried to say, "Butternut squash?" And it came out, "Squatternut buash?" (jaksossa The One with the Thanksgiving Flashbacks).

Resepti on muunnelma siskoni synttärilahjaksi saamasta Lotta Lundgrenin keittokirjasta Om jag var din hemmafru. Osta fetajuustoa, butternut squashia, pekonia, hunajaa ja jotain siemeniä ja voilá, sulla on värikäs ja hyvänmakuinen illallinen.

Leikkaa myskikurpitsan molemmat "päädyt", kuori kurpitsa (jotkut sanovat, että kuoren voi syödä, toiset sanovat ettei se maistu hyvälle, itse kuorta kokeilleena sanoisin, että suosittelen kuorimista). Puolita kurpitsa ja ota lusikan avulla siemenet ja säikeet pois. Leikkaa vielä molemmat puolikkaat kahteen osaan niin, että sinulla on 4 pitkää lohkoa. Laita lohkot kevyesti öljyttyyn isoon uunivuokaan (tai pellille). Ripottele jokaisen lohkon päälle fetajuustoa (minulla oli kotona vuohenjuustoa jota käytin kokeillessani tätä reseptiä, maku oli hyvä mutta vuohenjuusto suli melkein kokonaan uunissa, fetajuusto pysyy paremmin kasassa) ja valuta vähän hunajaa päälle.
Laita uuniin, 175 astetta ja anna paahtua noin 40 minuuttia.

Paista sillä aikaa pekonikuutioita rapeiksi. Lisää lopussa sekaan halutessasi kuivattua salviaa. Jos haluat hifistellä ja saada vielä lisää syvyyttä makuihin, paahda esim. pinjansiemeniä kuivalla pannulla, muuten voit käyttää siemeniä paahtamattakin.

Kun kurpitsa on valmis, nosta jokaisen juustoisen lohkon päälle paistettua pekonia ja siemeniä. Kuvassa näkyy tämän lisäksi vähän paistettua keltaista paprikaa (muistattehan värin kaipuuni).